sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Won't fade away, leave us lonely

Viikonloppu muuttuu hyvinkin helposti pitkiksi kahdeksi ja puoleksi päiväksi. Salainen ainesosa tähän muutokseen on Ruutana; jalat seinälle ja teetä nassuun.

Tarkotuksena oli alunperin lähteä perjantaina kohti Puotilaa, mutta päädyinkin perjantaina sivistämään itseäni Tiernapoikien parissa ja sen jälkeen ratkoen ristikkoa Wayne's Coffeessa jonne me ei todellakaan sulauduttu. Tuona iltana kun sitten tulin tänne metsien keskelle, löysin pöydältä jotain niin ilahduttavaa että oli aika muikee ilme sen jälkeen ihan hetken ajan.


Elikkä tuli postia Balernosta, mun hosteilta. Muikeus ja iloisuus muuttui kyllä hyvin nopeasti kaipuuksi ja tuskailuksi, mutta hyviä muistoja on ilo muistella. Ja vielä me kaikki joskus palataan kotiin yhdessä, istutaan olohuoneessa ja katsotaan uutisia teekupit kädessä. Ja koira haukkuu kuten aina. Oon niin ilonen siitä, että nään mun rakkaat espanjalaiset ihan kohta!

Lauantaina katoin ihan mielettömän hienon elokuvan nimeltä Pentujengi avaruudessa! Menetinhän jo loputkin uskottavuudestani? Myönnän, että lähes tippa tuli linssiin siinä kohtaa kun haukut palas maahan kuumatkaltaan. Ja Rottatouille on myös aivan hieno elokuva, ei käy kieltäminen. Loput päivästä meni sitten Simpsonien parissa. Ja ei, mä en todellakaan nauti päivän tällä tavoin viettämisestä, päin vastoin. Mä vihaan sitä kun en tee mitään. Yritin pelastaa tilanteen käymällä yöllä vähän juoksentelemassa, mutta oli kylmä niin en saanu hirveen hyvin henkee joten aika vähäseks todellakin jäi.

Tänään yritin siivota, mutta se alkoi ahdistamaan niin lopetin, ehkä mä sitten yrittäisin seuraavaks opiskella. Vai yritänkö sittenkään, tulee vaan paha olo kun en osaa. Ainakaan tarpeeksi hyvin. Asiasta viidenteen ja takaisin, kuuntelin Bachia tänään paljon ja aloin kaivata sitä, miten musiikin omien sormien läpi pianoon suodattaminen oli jokapäiväistä.


Ja tee maistuu hyvältä, on über-zen -olo, kun teepaketin kyljessä on kuva leijonasta joka juo teetä. Nämä kuvat eivät kestä lähempää tarkastelua. Laiska, mikä laiska. Ei mulla ole aikaa toteuttaa mun mitään inspiraatioita. Ironista sanoa edellinen samassa kun juuri valitin tekemättömyydestäni. Mutta huomenna taasen kädet täynnä tekemistä 8.15-21.30. Olen taas avainnut itsestäni uuden rakennevian; mä todella pidän puhelinmyynnistä, vaikka en saa lähes ollenkaan myytyä. Vielä vähän vaniljaroibosteetä ja ehkäpä pilates.

np. HIM - Close to the flame
Ps. Unohdin olevani taas valtava, odotan sadoittain suosionosotuksia ja onnitteluja! Nimimerkillä puheenjohtaja_99.

Ei kommentteja: