Kuinka paperin pala voikaan rauhoittaa niin paljon?
Toisaalta kuinka sen lajitoverilla voi olla täysin erilainen vaikutus?
Kuuluisi tälläkin hetkellä opiskella lakia.
Mutta käsiini tarttunut Gogol Bordellon albumi ei edistä sitä sitten yhtään.
Your country raised you
Your country fed you
And just like any other country
It will break you
Systeemi kusee meitä silmään ja paskoo korvaan.
Pitäkää lakinne, mä juon teetä.
Naurahtelen itsekseni, hajoan välillä.
Kiinalaiset pistävät nauramaan taas.
Opiskelen niin ahkerasti etten edes ehdi nähdä Tiinaa.
Hälläväliä, se haisee tänne asti.
Päivät valuvat käsistä, sillä ajankäytön hallinta on mahdotonta.
On pakko suunnitella päivänsä viimeistään 6.45 aamulla.
Ikävää sinäänsä, että sen jälkeen mieli muuttuu moneen kertaan ja ulkopuolisetkin muuttujat päättävät muuttaa muotoaan.
Joten vain tuhlaan aikaa.
Ajelen autolla eikä tie lopu ikinä.
Kirjaston käytävät sen sijaan tulevat päätökseen.
Oikealle, eteenpäin ja vinosti ylhäällä vasemman käden ulottuvilla.
100 erilaista hernekeittoa.
Päivän väri oli vihreä.
Ja se todella on rauhoittava väri.
Ikävöin sitä palavaa intoa jonka kadotin.
Haluan tuntea sen saman.
Haluan raahautua kotiin onnellisen kuolleena.
Ja tehdä sen vapaaehtoisesti uudestaan.
Mutta ote on irti, se on kai parempi näin.
Näin sen kai kuuluu ollakin.
KOSKA NAAPURIN MUMMOKIN KÄVELEE KOHTA NOPEEMPAA KUN MINÄ.
Viestit Latviasta ja etelämmästä aiheuttaa kaipuun.
Paikkaan, jonka nimeä en tiedä.
Sanomasi sanat eivät vie sitä mennessään.
Määränpää mikä tahansa.
Se käskee mun liikkua.
Etkä sä anna lupaa pysähtyä.
np. Gogol Bordello - My strange uncles from abroad
2 kommenttia:
Mutta kävin mä torstaina suihkussa!
Ei auta, haiset aina <3
Lähetä kommentti