maanantai 18. maaliskuuta 2013

Oi voi saatana

Ensinnäkin, pistä tämä soimaan:


Perjantaina ensimmäinen jälleennäkeminen, innostuksen johdosta lähes juosten ratikkapysäkille, ennen kun huomataankaan, istutaan lavan edessä puhumassa syvällisiä, samaan aikaan kaljamahaisen keski-ikää lähestyvän suomalaismiehen ajaen punaisella kolmipyöräisellä ympyrää ämpärin ympärillä keskellä tanssilattiaa ja taustalla soi tämä. Eli loppuviikonlopun ennuste vaikutti erittäin lupaavalta. Loppuviikonloppua kelaillessani ajatukset eivät enää osaa järjestyä lauseiksi. Saaliina on kasa rumia kuvia ja epämääräisiä sanoja toistensa perään.

Karaokea muutaman kauniin veisun verran, mutta se riitti.
Ensimmäinen fani, check!
Ranskalaisten mahtava show ei ollut kummoinen.



Houseband ei vakuuttanut soittolistallaan, mutta se paljon kirottu Abba voitti.
Minuutit matelivat, suomalaiset tanssivat.
Mutta sitten.

When you came in, the air went out
And every shadow filled up with doubt!

En saa henkeä, sydän lyö liian lujaa.
En voi huutaa lujempaa.
Ei yllätyksiä, mutta jalkapöydän läpi yrittävät piikkikorot, check!
Älä huoli, ollaan tehty kotiläksyt, nää sanat osaan takaperinki.


Ajatusten kasailua, mitä tämä on?
Muuvs laik tsäkker !
Ja niin paljon ihmisiä.


Navigointimme oli varsin onnistunut, tähän jäävuoreen ei voi olla törmäämättä (t. Titanic)
Eikä törmäykseltä vältytty.
Muistista ei ollut pyyhkiytynyt se, minkä luulisi, vaan ne muut.
Iso vai pieni, lavan koolla on väliä, mutta me kaipaamme molempia.
Tottakai lähestytään Viking Linea jos niin tahdot.
Mutta miksi?

PILKKU.
Ja hengailua. Uusi aivan ihana tuttavuus.
"SIKA!"
Kierroksilla käyntiä, vanhakin loistava tuttava taas tuttavoitui.
Ja yllätys.
Loistavat keskustelut JULKISESTA LIIKENTEESTÄ anteeksi mutta?
Toki paljon kaikesta. Oletko meedio?
Sivistynyttä siemailua, aamun sarastaessa käytävän kautta nukkumaan.


Herätys, du är i Stockholm.
Katso peiliin ja rämähdä nauruun.
Täällä on hyvä hengittää.


Tuttuja ja harekrisna.
Kaikkea söpöä ja rahaa vievää.

Takaisin laivaan ja saatanasti hiuslakkaa.


Pyörimistä, mitä tänään tehtäisiin?
NIIIIN hyvää #YOLOilua.
Kerrankin luin jotain oikein. KHEHEHEH.
Matkamuistoja riittää, kiitos sinun ja S-marketin säkin!

Aikavyöhykkeiden mukana pysyminen on pelleille,
mutta voitko koristaa sen kirsikalla?
Näiden parin sanan vaihto ilahdutti.


Hei viimein, vuoden jäljellä oleva odotus muuttuikin varsin nopeasti viiteen minuuttiin.
Me ei väsytä, meitä ei väsytä.
Uskokaa pois, fiilis rikkoo kohta katon.
Ei oikeastaan kiinnosta.
Musiikki kertoo, miten päin olla.
Se kyllä yllätti monesti.
Hän tietää mistä me tykätään.
Mutta joku ongelma meillä kyllä näiden käytävien kanssa on.
Mutta ei kuivin suin.
Ikinä.


Muutama tunti silmät kiinni.
Mainitsemisen arvoiset formulat, ja hei, tsekkaa, itse ananassankari.
"En tiä muistatko mutta..."
Ne ilmeet kertoi kaiken olennaisen.
Tässä, ota ananaspurkki.

Miks me ollaan jo satamassa,
mä haluun olla vielä laivalla..

Hytin ovi ei jumiutunut ainakaan pahasti, salmonellaa ei saatu eikä päästy pallomereen.
Hyttikin oli B-luokassa, mutta mukit oli muovista turvallisesti.

Ja kaikki tämä käsittämättömyys kolmell.. ANTEEKSI, seitsemällä sanalla:
Oi voi saatana, haters gonna hate!
Kiitän.

4 kommenttia:

TIINA kirjoitti...

Kisu <3

TIINA kirjoitti...

JA vittu tossa on kuus sanaa!!! :D

Helmi kirjoitti...

"Kiitän" kuuluu laskea mukaan

TIINA kirjoitti...

Aaa!! :D