Aina välillä koulussa tulee niitä hetkiä, jolloin vaan miettii, että mitä hittoa täällä tapahtuu. Yksi suuri tällainen hetki oli koko vappuaatto. Tai se osa, jonka siitä koulussa vietimme. Kellarissa törmäsin hevosen päällä varustettuun ampiaiseen, ja kaikilla oli sen verran vappufiilis muutenkin, ettei oikeen jutuista ottanu selkoa. Piakkoin mediateekin lavalla soitettiinkin ruotsinkielistä popiskelmää, 95 nevöföget! -välispiikein varustettuna.
Se oli hyvä, itselläni oli mukavaa. Sitten näinkin sisareni. Oli mulla kyllä mukavaa silloinki! Ihme ja kumma. Me kuunneltiin ihan huippua musiikkia ja bodailtiin kyseenalaisentyhmännäköisesti. Perhe on pahin ja Kaisla sitäkin pahempi. Ja mun kamera täyttyi sen, noh, kauniista naamasta.
Iltaan sisältyi mustikoita! Ja karhu, joka softaa, käy Valintatalossa ja syö Mynthoneita. Bodom-järvellä tavataan! Mutta parhaaseen puoleen tässä vapussa, eli itse ensimmäiseen toukokuun päivään, jolloin aurinkokin saapui kanssamme juhlimaan. Ensinnäkin, on aina hienoa nähdä tuttuja lavalla. Kuinka ne nauttii siitä ja kuinka ne on sen ansainneet. Lasken nyt mukaan kaverinkaveritkin, että kuulostan vakuuttavammalta. Ja voi kun niiden tulevaisuuden hienouden voi kuvitella. Vielä jos oppisivat vitsejä kertomaan.
Mutta se tärkeämpi elementti; HEVISAURUS! Reaktio on vapaa, mulla oli perkeleen hauskaa! Keikka oli oikeesti ihan loistava! Onneks mulla oli mukana myös Emilia, koska siis oikeesti, kun nää vihreet möykyt tuli lavalle mä olin ihan sekasin; mua nauratti, hei me ollaan oikeesti täällä, ja mä olin todella ilonen että me oltiin siellä. Onhan tää nyt ihan loistava konsepti ja eijuma, pirun taitavia muusikkojahan nää kans on! Ihan mahtava keikka! Ja kuinka voi tulla sydämenpohjasta asti niin ilahtunut "JES!!" -huudahdus, kun viimeiseksi kappaleeksi spiikataan Mummon mopo? En kestä. Haluan olla lapsi taas, ja aina.
Nautin tästä kaikesta täysin siemauksin, tämä oli aivan hyvä vappu. Ellei paras. Vaikkakin edelleen vihaan sitä, että joka vuosi unohdan bussien erikoisjärjestelyt, ja sen, että kaikkien on pakko päästä katsomaan teekkarikastetta ja täten siirtyä keskusta-alueelle juuri sillä bussilla johon itse päätän hypätä. Kyllä. Jatketaan.
np. Mötley Crue - Livewire
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti