lauantai 13. huhtikuuta 2013

Born to witness the end of the world

Kello on 7.19. Heräsin kakskymmentäviistuntia ja kakskymmentä minuuttia sitten. Sitä ennen nukuin sellasen puoltoista tuntia. Sen jälkeen olen matkustanut lähes Euroopan toiselta puolen takaisin pohjoiseen kotosuomeen monen turhautumisen kautta, myötätunnosta hengaillut lentokentällä ja saanut taas rakkaan viime kesäisen kesäasuntoni avaimet käteen. Yritin nukkua, ei siitä mitään tule. Joten nyt makoilen koiran kanssa lattialla ja yritän keksiä elämälle tarkoitusta.

Mulla oli makee viikko Italiassa. Toki kovin tapahtumarikas oli meno myös kaikkialla muualla, ja sitä joutui kummasti mietiskelemään varsinkin öisin kun ei uni oikeen tullu. Mutta päivisin mielenkiinto kohdentui kaikkeen muuhun kun niihin kurjiin asioihin jotka odottelivat todellisuudessa. Suuremmin kertoilen kun saan kuvia sieltä sun täältä, mutta voin sanoa että tää reissu tuli tarpeeseen, ja juuri sopivaan kohtaan.

Tänään mulla on tarkotus nähdä paljon tovereita, ja pitää hauskaa. Ja viettää aikaa maailman parhaan koiran kanssa, vaikka ei se sitä kotona odottelevaa kissanroikaletta voita. Myös kesältä tuttu ympäristö on mukava kaluta läpi kertaalleen, jolla tässä varmaan lopettelenkin ja lähden juoksemaan. Ja kuinka ikävä mulla onkaan ollut kaikenlaista liikuntaa Italiassa. Ei musta olisi urheilemattomuuteen. Mutta mitä sanoo lääkäri, maanantaikuumotus. Että ei kai tässä, kuluttelinpahan vaan aikaa.


np. AC/DC - Have a drink on me

Ei kommentteja: