sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Walk me through the graveyard

Käytiin Oonan kanssa lauantaina kahvilla kauppahallissa, missäs muuallakaa..Porkkanakakku oli hyvää ja jutut ei. Kamerasta löytyy viissataa kaljurottakuvaa Oonasta ja nii.





Oli myös peli tuona samaisena päivänä, pelasin tokan puoliajan! Pelotti saatanasti eikä menny hirveen loistavasti mutta olis se huonomminki voinu mennä!

On tässä ollu vähän hiljasta juu, oon tossa väännelly uutta projektia joka ei oo vielä kyllä julkasukunnossa. Ja tänään oon maannu sohvalla ja mun matolla, kattonu LoTRia ja kuunnellu Kuolleita Intiaaneja ja soittanu pianoo.

Oikeestaan kaikki tuntuu samalta ja ei miltään, mutta X 5 yötä.

np. Kuolleet Intiaanit - Tieni

3 kommenttia:

Samuel kirjoitti...

Sori tällainen aika puskista tuleva ja yllättävä kommentti, mutta

KUOLLEET INTIAANIT HERRAN JUMALA! Is this the real life? Maailmankaikkeuden hienoimpia ilmiöitä! Kukaan ei koskaan tiedä niitä.

Helmi kirjoitti...

Siis todellakin Kuolleet intiaanit on jotain niin mahtavaa! Tässä maailmassa on toivoa niin kauan kun kyseinen orkesteri muistetaan!

Samuel kirjoitti...

Kyllä! Ala-asteelta lähtien kuunnellut ja levyt hankittu heti kun vaan sai rahaa. Aivan mahtava bändi! Niinkin jo addiktoitunut että kuuntelee jäsenten muita bändejä vain siinä toivossa että joskus tulisivat taas takaisin ja tekisivät musiikkia!
Suurimpia haaveita ikinä.