Yö loppuu vain alkaakseen taas

Niin kutsuu tuntematon.

Toinen mantere, tuo maantierosvojen ja malarian maa, jossa liftataan vain kameleiden kyytiin.

Se vasta olisi seikkailu, se olisi kai sitä niinkutsuttua elämää. Vailla järjenhäivää saati huolta huomisesta.

On kai jees olla kiertolainen.

Ja kuulla joukkueensa tarinan loppuvan tähän.

Sekä, että oma opinahjo halutaan maailmankartalta hävittää.

Kun yö on musta kun yö vainoaa
Kun yö sut suunniltaan pelosta saa

Samana iltana mä haluaisin ikävöidä sua, mutta olen kai kieltänyt sen itseltäni.
Ja käskenyt sinut aivan liian kauas itsestäni.

Haluaisin ehkä itkeä, ehkä murtua, mutta taidan päätyä viiniin.
Haluaisin joutua huomenna keräilemään pääni palaset lattialta.
Haluaisin hukkua, olla osa jotain aivan muuta.
Haluaisin katua.

Kai tämä kaikki vain tapahtui väärään aikaan.

Kai tämä kaikki tapahtui väärälle ihmiselle.

Kai mä vaan leikin liikaa kaikella, mikä ei anna pätkääkään siimaa.

Kai mun on nyt myönnettävä että olen heikko, tyhmä ja heikko.

Ja helvetin itsepäinen.

Sinä olet mikä olet etkä muutu

Siis koira.

Olisi oltava armollisempi itselleen.

Olisi vain luotettava muihin toisinaan.

Olisi vain parempi olla hiljaa.

Olisi pakko oppia rakastamaan.

Ja olemaan rakastettu.

Jos tältä kaikelta joskus saisi edes hetken aikaa itselleen.

np. Klamydia - Pala rauhaa