tiistai 19. helmikuuta 2013

Like those years were never there

Kuinka aloittaa päivä sujuvasti? No, tottakai lähtien kouluun liikkakamat päällä ja sitten ekan liikkatunnin jälkeen tajuten että hupsista, mulla ei oo muuten mitään housun tapasiakaan messissä, pelkästään nää höntsyt! Siinä puhelinrumbaa sitten, ja lopulta rakas sisareni kiikutti mulle sortsit kouluun. Jee. Melkein olin jo ikävöinyt Matrixin kuntopyöriä ELI EN, mutta koska Tampereen kaupunki on ne parhaiksi todennut niin sellasella poljin ehkä liikaakin, polveen alko vähän pistämään. Tai ei niin vähänkään.

Jos ette ole ikinä maalanneet postilaatikkoa, niin suosittelen kokeilemaan. Se on hauskaa. Toisaalta, kaikkien yhtään isompien pintojen maalaaminen on hauskaa. Maalaaminen on hauskaa. Hetkenmielijohde on paras, ja kultamaali, yhdistettynä siihen postilaatikkoon. Ja kaikki tietää miten ihanaa on kirjottaa just siihen vihkoon ja just sillä kynällä jotka saa käsialan näyttämään 283 kertaa normaalia kivemmalle.

Mutta olo sumeni, vaikka ei se oikeastaan ollutkaan ollut hyvä. Omalle tyhmyydelle naureskelu ja ympäröivien ihmisten hymyt sen tiedostamista kyllä rajoittivat sopivasti, mutta kun ihmiset katosivat rustaamaan uusintakokeita niin tietoisuus palasi. Harhailin, joka lienee paras sana kuvaamaan vaelteluani ympäri kauppahallia ja Laukontoria, useamman tunnin, kunnes tein jotain itseäni paljolti järkyttävää ja soitin puhelun joka olis pitäny soittaa jo puol vuotta sitten.

Vaikka en siitä pidä, niin äänes rauhoitti taas niin paljon ja oli niin turvallinen olo. Hetken, kunnes tajusin ettei se saa enää vaikuttaa niin. Omantunnontuskasi ovat myöhässä, mutta ehkä molempien osapuolien hyvinvoinnin kannalta näitä asioita oli pakko just nyt yrittää selvittää. PASKAT, mä pahoinvoin nyt todella paljon. Tiesin, mitä sulla on sanottavaa, mutta halusin kuulla sen kaiken sulta, vaikka tiesin että oon liian heikko sitä kuulemaan. Tiesin, mikä kaikki mussa on vikana.


Vähiin käy, eikä selkiydy. Listasin niin monesta näkökulmasta asioita ylös että olis jo pikkuhiljaa materiaalia tehdä päätöksiä. Mikä nyt on? Lähdönmeininkiä oli havaittavissa kun siivoilin. Kuulostan nykyään niin tyhmältä. Ja angstiselta. Vaikka en moiselle näe syytä, mullahan menee hyvin. 2d+3d-8 = Miksi valitat? Oon aina tykänny matikasta. KJEEH.

Näkyvyys nolla.

np. Anal Thunder - Nunca vamos a volver (KIITOS TÄSTÄ MAAILMANKAIKKEUS!!!)

Ei kommentteja: