Hengitän niin lujaa että sydämeen sattuu.
Silti tuntuu siltä ettei henki kulje.
Kyllä ne taas kehotti pysähtymään ajoissa, sillon mä nauroin.
Valkoiset takit ja seinät ympäröi mut, miksette päästä mua kotiin?
"Kuukausi tai kaks eteenpäin, niin oot jo ihan kunnossa"
------
Täsmälleen vuosi sitten olin myös kipeä.
Ympärilläni oli Nosturin tiiliseinät ja satoja musiikista nauttimaan tulleita ihmisiä.
Mutta siinä aivan mun vieressä oli jotain, mitä en ollut osannut edes kuvitella.
Jotain, jota olin tiedostamattomasti etsinyt, jota olin kaivannut, jonka tunsin puuttuvan.
Jotain, mikä antoi tietämättään mulle hirveesti voimaa ja elämänhalua, ja palautti myös vähän uskoa ihmisiin.
Jotain, jonka kanssa voi makoilla keittiöiden lattioilla, käytävillä, lumihangessa tai sattumanvaraisesti valikoidun raahelaisen sohvalla.
Kyse on siis siitä haisevasta Vantaalla majaansa pitävästä klöntistä, jota ei ole aivotoiminnan paljoudella pilattu, ja tottelee nimeä Tiina.
(Tosin useimmiten vasta kolmannen kerran toistettaessa..)
Tiina haisee, koska se on liian laiska käymään suihkussa.
Sen hiukset tippuu päästä, koska se ei pidä niistä huolta.
Kaikki sen elektroniset laitteet kuolee, koska ne ei kestä sitä.
Mutta Tiinan kanssa voin olla ihan niin idiootti kun haluan, ja vaikuttaa silti fiksulta seuraani verrattuna.
Voin myös olla ylpeä huimasta yleissivistyksestäni, kun pääsen pätemään Tiinalle lähes kaikesta, ja sitä ei tapahdu muiden kanssa hirveän usein!
Tunnen itseni myös Tiinan kanssa kauhean kansalaisaktiiviseksi, kun muissa piireissä olen laiskimmasta päästä.
Tiina muistuttaa mua joka päivä ikävästi tahtomattaan kyllä siitä, että mulla ei liiemmin ole kavereita, joiden kanssa hengailla tai käydä yhtään missään. Mut kai senkin pitää olla jossain mua parempi.
Tiina tykkää samoista asioista kun meitsi:
Korvien kaivelu, kissat, ruuanlaitto, kahvi, villasukat, verkkosukkikset, kynttilät, raitis ulkoilma, lämpimät kesäyöt, kauppakassivideot, tuntemattomille nauraminen, värivalot keskellä pimeää, ankkatarrat, sydämen pysäyttävä bassorumpu, pizza, Hynynen, rumien kuvien lähettely, sivistynyt siemailu, sinne tänne matkaaminen...
Lista jatkuu varmaan ikuisuuksiin.
Mut sen lisäks, että me tykätään samoista asioista, me myös vihataan samoja asioita, kuten:
Kylmyyttä, mummonkerääjäpulloja, toisiamme....
Ja just siks me jaksetaan toisiamme toisinaan paremmin, toisinaan heikommin.
Useemmin se taitaa olla allekirjoittanut, jolla hermot palaa, tai ainakin annan sen näkyä avoimemmin.
Tiina on meistä se ärsyttävämpi, koska se on hirveen optimistinen. Siis ihan kaiken suhteen.
Eikä mun pessimistisyys tunnu tarttuvan, ei sitten millään.
Ollaan tunnettu vuosi, ja jos sitä tarkastelee sen sisältämien tapahtumien valossa, niin se kuulostaa ihan uskomattoman lyhyeltä ajalta.
Ollaan matkattu Ruotsin metsissä, liftattu Oulussa, kierretty lähes kaikki Suomen pikkupaikkakunnat, tehty uskomattoman hyviä ruokia, hämmästelty Virossa linnan raunioita, seikkailtu Verkatehtaan pimeydessä, suunniteltu suuria, tuhottu omaisuutta, tutustuttu pikkukaloihin, aiheutettu pahennusta, tungettu naamamme lähes jokaiseen mediaan, ostettu ananasta ja kierretty rinkiä monessa käytävässä.
Kesällä ei tainnut olla kuutta päivää pidempää ajanjaksoa, kun ei oltas toisiamme nähty..
Enkä kyllä ole varma, oliko niinkään pitkää.
Ja kun aika käy pitkäksi, on hyvä ilmoittaa toiselle, että hei mä tuun nyt syömään. Toiselta puolen Suomea.
Tai kuten tänään, Tiina laitto mulle viestiä kaheksan jälkeen aamulla:
"Moi, ollaan Anniinan kaa Teivon ABClla, jos jaksat ni voitas tulla käymään??"
Ja kyllähän Tiina tietää, et se voi tulla mun luo millon haluaa, en mä sitä jätä oven taakse (ainakaan pitkäks aikaa), oli mun oma olotila ihan mikä tahansa.
Uskon myös että Tiina yrittää parhaansa mukaan olla mukana mun heikommissakin hetkissä, vaikka en sitä aina teekään niin helpoksi.
Kun mä nyt kelaan mitä mun elämä olis ilman Tiinaa, niin en usko että mulla menis lähellekään näin hyvin. Ja aivan varmasti en olis kokenut kaikkea tätä hullua, mikä nyt on osunut kohdalle.
Ne jutut mitä me on nähty
Voi tyttö monet ei ymmärrä --
Voi tyttö monet ei ymmärrä --
-- Sä taidat olla se
Joo sä oot mun lady number one
Sua loppuun asti rakastan
Joo sä oot mun lady number one
Sua loppuun asti rakastan
Ja kaiken tämän tunteilun nyt pistän täysin tämän kivan tautisuuteni piikkiin.
Pitäkää parempaa huolta terveydestänne kun meitsi, muuten käy näin, eikä tää oo kivaa.
Tän kirjottaminen vei multa sen verran suuresti voimia, et nukun varmaan huomisen.
Kyl tää tästä!
np. The Offspring - Self Esteem
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti