maanantai 27. toukokuuta 2013

Rock motherfucker yeah

Superisti kaikkee tekemistä, perjantaina paikasta toiseen vailla tietoa seuraavasta kohteesta. Mutta tuli yö ja löysin itseni Tikkurilasta. Pidin aamuisesta hyvin runsaasta kahvista, kuten myös Kalliosta löytämästämme performanssitaiteesta. Kuinka monesti kukaan on pessy hiuksiansa, hampaitansa ja pyykkiä keskellä katua? Niiden heebojen funktio jäi taas avoimeksi, koska meillä oli kiireempi lähteä kävelemään luonnon helmaan ja astiakauppaan, josta sitten Maailma kylässä -tapahtumaan sulloutuneen  ihmismassan läpi Kamppiin.


Mutta taivas löytyi Espalta, jäätelökioski, kesän eka jätski, makua valkosuklaa-kirsikka. Sitä ei voi sanoin kuvailla, jotain aivan helkkarin hyvää. Yksinkertaisesti. Sen rinnalla kalpenivat muutkin eväät, eli kirsikkamehu ja ilmaset Activia-rahkat.

Päivässä oli monta moita, yksi aina yhtä ilahduttava mitä kuuluu ja paljon mystisiä tavarankuljetusvälineitä. Meitä luultiin bändiksi moneen otteeseen, reggae-ihmiset oli hyvin letkeitä. Osoitin taas tuntevani Helsingin tietyiltä osin paremmin kuin lähessiellä asuvat. Ääneni jäi hotellin aulaan, kun itse siirryimme apteekin alennusmyynteihin. Junassa oli kovin iloisesti ja nuotinvierestä laulavia ihmisiä, myös hienon ihmisen tapasimme, harmi ettei voitu tavata pidempään. Olo oli hyvin heikko, voiko kesällä oikeasti tulla kipeeksi?

Lähiöspuget koki järkytyksen, kun he näkivät ilmieläviä SUOMALAISIA PUNKKAREITA! Siinä riittääkin sitten ihmeteltävää moneks vuodeks! Emme osaa annostella hunajaa, mynthoneitten ja teen sekakäyttökään ei auttanut kurkkuni parantamiseen. Aamulla taas paljon kahvia. Ja kitara, sirkusjuttu, eikä mitään muuta edes tarvitse osata soittaa!

Yksi asia ei muutu, ja se on VR. Venattiin rauhassa 20 minuuttia ekstraa. Mutta aurinko paistoi. Tampereellakin aurinko oli esillä, kahvi maistui ja Tammelan stadionilta irtos sinipaidoille kolme pistettä. Ruutanakin näytti parhaat puolensa, oikeastaan oli jopa ihan kivaa. Silti, Kiina on paras; sain tuliaisiks upeen lippiksen, jonka ansiosta mua ei onneks leimata poliittisesti!


Tämä hyvä, vielä vähän teetä nassuun, huomenna jos vaikka saisin ääntä suusta. Vaikka sitten kuulostaisin nistiltä tai Paula Koivuniemeltä. Viimesiä viedään.

np. Crashdïet - Chemical

2 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

SÄ UNOHDIT keksit!! :o Ihan paska viikonloppu taas.

Helmi kirjoitti...

En unohtanu, jätin mainitsematta. Ei tästä kesästä tuu siis yhtään mitään.