Kun ei tiedä, minne on menossa, löytyvät kauneimmat maailmat.
Kalliot, joille on kannettu tuoleja ja pimeät polut, joiden päästä löytyy aurinkoa.
Aurinko on punainen aina väärään aikaan,
vasta silloin kun on ollut pakko naulita itsensä television ääreen.
Kengät kulkevat kädessä,
sammal on pehmeää ja havunneulaset pistäviä,
mä haluisin kävellä
aina vaan
minne ikinä haluatkaan mennä.
Ja keittiöön kävellessä odotti viinilasi keskellä lattiaa
se kutsui kauniisti omaan pieneen tanssiinsa
ja vastasin myöntävästi
pitkästä aikaa.
Sinä yönä tähtien alla katosi lasipullo mystisesti,
muovipussit lentelivät ja porttien ali juoksi kissa.
Tunnit hyppivät toistensa yli aika nopeasti
pian aurinko oli jälleen luonamme
ja
kävelimme edellispäiväisen työpisteemme ohi
sijoittuaksemme lavan eteen väärin
mutta vain olosuhteiden pakosta.
Aurinko oli tappavan kuuma
mutta iltaa myöten se katosi taidemuseon taakse
mutta kuumuus tuplaantui johdosta Turmion Kätilöiden tarjoamien tanssien,
sekä edelliseen verrattuna hieman laimean 69 Eyesin.
Mutta olihan se mahtavaa jälleen,
eri vinkkelistä katseltuna näki eri asioita,
eri tavalla ja eri fiiliksillä.
Jälleen irvistykset olivat toinen toistaan kauniimpia,
kertosäe vieläkin hallussa
ja nauru tallella.
Viimeiset pamaukset, lisäystä ananaslasini sisältöön,
hämmästyttävän nopeasti ulos alueelta
auton rattiin ja Porcupine Treen säestämälle matkalle
kohti unten maita.
Aivan liian vähän unen jälkeen kääntyi auton nokka takaisin samaa reittiä,
ja muutaman tunnin rahan kulutuksen jälkeen makasin auringossa
auton takakontissa ja kuuntelin kun skidit kiljui Robinin perään.
Ja kuultuani tarpeeksi taioin kynteni tummiksi
ja lähdin seikkailemaan,
ympäri tuntematonta kaupunkia,
kunnes oli aika paiskia taas töitä.
MOIMOI, TÄSTÄ VIELÄ RANNEKE KÄTEEN,
PÄÄSEE KULKEMAAN EDES TAKAS, HAUSKAA ILTAA!
Sitä hoin ravinnon määrään (ja laatuun), ja apuvoimiin suhteutettuna liian kauan.
Mutta kun pääsi tien päälle ja vihdoin kotiin,
sai pitsaa, kylmää olutta ja seura oli parasta mahdollista,
oli kaikki hyvin taas.
Nyt muutaman päivän vain lepään,
käyn päiväuneksimassa terassilla ja etsin kissaani,
ajan edestakas ysitiellä,
ja sitten lähden taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti