vielä hetki

niin pienet kuin suuretkin kissat sanovat miau,

metallimusiikkiin kuuluvat kipeät niskat,

kesken matkaa nappasin elimistööni keuhkoruton

(tai jonkin muun lähes tappavan taudin)

josta parannuin vasta kaiken kivan oltua ohi.

kävin kävelemässä ja kertomassa tarinoita

iltana jolloin koko suomi oli humalassa,

mutta minä leikin parkkitalolla ja lelukissoilla.

ja minä pidin siitä, että olin väärässä

etteivät lapset hajoakaan jos kosken,

etkä sinä pelästy minun horjahduksiani

(ainakaan liikaa)

    

meillä kolisevat pallot pitkin seiniä ja pullonkorkit saavat kyytiä

kun kuvioihin astui kissoista viskein, siroin ja typerin.

hetki siihen meni, mutta nykyisellään nauttii jo pallomerestä,

ei enää kaada vesikuppiaan minuutin välein

saati pureskele tuolinjalkoja.

se on eläväinen,

tekee minustakin sellaisen

tai sinne päin.

neljän suorat sun muut,

sitten soi puhelin ja taas pitäisi mennä.

kun kaikki on niin hajoavaa, pelkän kuulalaakerin varassa

tai roskia viedessä pirstaloituvan roskapussin jäänteissä;

jaloista kuuluu kräsh pum räks.

laitetaan elämämme järjestykseen

oli se hyvä tai sitten huonompi

ei kai sillä väliä, kunhan olet siinä 

vielä  h e t k e n.